Die folgenden Links führen aus den jeweiligen lokalen Bibliotheken zum Volltext:
Alternativ können Sie versuchen, selbst über Ihren lokalen Bibliothekskatalog auf das gewünschte Dokument zuzugreifen.
Bei Zugriffsproblemen kontaktieren Sie uns gern.
14 Ergebnisse
Sortierung:
In: Tutkimus & kritiikki, Band 3, Heft 1, S. 166
ISSN: 2737-1603
In: Tutkimus & kritiikki, Band 3, Heft 1, S. 117-137
ISSN: 2737-1603
Tarkastelen artikkelissani marxilaisten teoreettisten ja poliittisten keskustelujen peruskysymystä teorian ja käytännön suhteesta. Analyysin keskiössä on Karl Marxin Feuerbach-teesit (kirj. 1845) ja varsinkin viimeinen, yhdestoista teesi, jossa nousevat esille "maailman tulkitseminen" ja "maailman muuttaminen". Feuerbach-teesejä koskevan esitykseni pohjustukseksi luon katsauksen Marxin näkemyksiin hänen intellektuaalisen työnsä kahdesta "kohdeyleisöstä", työväenluokasta ja porvaristosta, sellaisina kuin ne nousevat esille hänen Pääomansa yhteydessä. Artikkelissani luen Feuerbach-teesejä eräänlaisena "agendana", toimintasuunnitelmana, joka pohjustaa ja suuntaa Marxin käsityksiä teorian ja käytännön, työväenluokan ja hänen ("marxilaisen") teoriansa suhteista. Artikkelin loppuosassa valaisen sitä, millaisia aineksia nämä Marxin näkemykset ovat tarjonneen Antonio Labriolalle ja Antonio Gramscille heidän työstäessään Marxin materialistista historiankäsitystä "praksiksen filosofiana". Tässä yhteydessä tuon esille Louis Althusserin esittämän näkemyksen, jonka mukaan Marx ja Gramsci (kuten myös Lenin) avasivat näkymiä "filosofian uuteen käytäntöön". Artikkelini viimeisessä osiossa pohdin Gramscin Vankilavihkojen (kirj. 1929–1935) valossa sitä, mitä tämä "filosofian uusi käytäntö" voisi konkreettisesti tarkoittaa.
Avainsanat: teoria, käytäntö, filosofia, historiallinen materialismi
In: Politiikka: Valtiotieteellisen Yhdistyksen julkaisu, Band 42, Heft 2, S. 97-115
ISSN: 0032-3365
In: Politiikka: Valtiotieteellisen Yhdistyksen julkaisu, Band 39, Heft 3, S. 185
ISSN: 0032-3365
In: Acta Universitatis Tamperensis
In: Ser A 572
In: Politiikka: Valtiotieteellisen Yhdistyksen julkaisu, Band 31, Heft 3, S. 192
ISSN: 0032-3365
In: The Radical Machiavelli, S. 393-405
In: Politiikka, Band 62, Heft 2
ISSN: 2669-8617
Populismi ja varsinkin uusoikeistolainen populismi on noussut merkittäväksi tutkimuskohteeksi myös politiikan tutkimuksessa. Huolestuttavaa olisikin, jos populismia ei oppialallamme laajasti tutkittaisi. Toinen kysymys on se, millaisia rajoituksia ja rajoitteita erityistieteiden väliset akateemiset rajanvedot ja työnjaot muodostavat populistisen politiikan tai politiikan populistisuuden analyysille. Palaan tähän kysymykseen kirjoitukseni lopussa. Sitä ennen esitän seitsemän teesiä, joiden konkreettinen fokus on nykyisessä uusoikeistolaisessa populismissa ja eräissä sen historiallisissa lähtökohdissa. Seuraavassa tarkoitukseni ei ole esitellä Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen vaikutusvaltaiseen populismin teoriaan keskittyvän teemanumeron sisältöä. Sen sijaan pyrin yleisesti avaamaan poliittiseen populismiin liittyviä kysymyksiä ja herättämään keskustelua alan akateemisesta tutkimuksesta.
In: Historical materialism: research in critical marxist theory, Band 20, Heft 1, S. 267-277
ISSN: 1569-206X
A selection from the Historical-Critical Dictionary of Marxism on the concept of politico-historical conjuncture is presented. For Ben Brewster and Louis Althusser, the concept of 'conjuncture' is nothing less than 'the central concept of the Marxist science of Politics' (Glossary of For Marx and Reading Capital, 1969 and 1970). It indicates 'the exact balance of forces, [the] state of overdetermination of the contradictions at any given moment to which political tactics must be applied'. Unlike conjuncture in the sense of fluctuation, eminently compatible with various teleological philosophies of history, the concept of conjuncture in its developed form is decisively anti-teleological, as well as firmly opposed to economic or class-reductionism. Social changes, also of a structural type, take place in and through conjunctures with many determinations. As an analytical tool, the concept of conjuncture can expand the capacity to act politically by helping to examine the conditions of a political intervention in their complexity, that is, to trace the displacements and condensations of different sorts of contradictions, and thus open up possibilities for action. Adapted from the source document.
In: Historical Materialism Book Ser. v.23
The main argument of the book is that for French philosopher Louis Althusser it was essential to reflect on how the conjunctural understanding of history and reality could offer a theoretical starting point for a subversive political strategy and intervention.
In: Julkaisuja / Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos. Sarja C 17/1992
In: Publications / University of Tampere, Department of Journalism and Mass Communication. Series C
In: Politiikka, Band 62, Heft 4
ISSN: 2669-8617
Tämän pääkirjoituksen ja numeron (4/2020) myötä päättyy allekirjoittaneiden kaksivuotinen kausi Politiikka-lehden konehuoneessa. Päätoimituskausi on tarjonnut valaisevan kuvan suomenkielisen politiikan tutkimuksen nykytilasta ja trendeistä. Palaamme joihinkin toimituskautemme keskeisiin tunnuslukuihin tekstin loppupuolella, mutta sanottakoon jo tässä yhteydessä muutama yleisempi huomio viimeisen kahden vuoden kokemuksistamme. Ensinnäkin olemme saaneet iloksemme huomata, että suomenkielinen politologinen julkaisutoiminta on edelleen suhteellisen aktiivista ja temaattisesti laaja-alaista. Vaikka yliopistojen rahoitusmallissa tapahtuneet muutokset vaikuttavatkin olevan yhteydessä julkaisutoiminnan vireyteen ja painotuksiin (ks. Seuri ja Vartiainen 2018, 114–115), lienee kotimaisen tiedetoimittamisen jouhevuudella (siedettävä julkaisuviive) sekä ylipäätään halulla osallistua suomenkieliseen ja suomalaista yhteiskuntaa koskevaan tieteenalakeskusteluun vähintään yhtä suuri merkitys. Olemme lisäksi pistäneet merkille saamiemme käsikirjoitusten painottumisen varsin tyypilliseen empiristiseen muottiin. Politiikan teoriaan ja käsitteelliseen kehittämiseen sekä oppi- ja aatehistoriaan painottuvat käsikirjoitusehdotukset ovat olleet edellisiin nähden selvästi vähemmistössä. Kolmannen huomion sekä tämän pääkirjoituksen varsinaisen teeman ammennamme tiede- ja yliopistopolitiikkaa käsittelevistä aikaisemmista pääkirjoituksistamme. Niissä olemme pohtineet tiedepolitiikan vaikutuksia tieteellisen julkaisutoiminnan luonteen muutokseen, yliopiston ja tutkijan muuttuvaa suhdetta, yliopistokritiikin ja kriittisen intellektuellismin alennustilaa sekä tutkijan yhteiskunnallisen aseman muutoksia. Yleisesti ottaen pääkirjoituksemme ovat resonoineet viime vuosina voimistuneen laajemman liikehdinnän ja keskustelun kanssa, jossa tieteen ja politiikan suhde on asetettu uudelleentarkastelun kohteeksi.
In: Politiikka, Band 62, Heft 1, S. 3-8
ISSN: 2669-8617
Pääkirjoituksen johtavana teemana on tieteen ja tutkijoiden asema vuoden 2020 alussa. Vuosina 2013, 2016 ja 2019 julkaistujen tiedebarometrien löydösten mukaan suomalaisten luotto tieteeseen on vankkaa. Kansalaisten tiedevastaisuudesta ei voi puhua, jos vuoden 2019 raportissa (Tiedebarometri 2019) seitsemän kymmenestä vastaajasta ilmoittaa seuraavansa tiedettä laajasti, niin luonnon, yhteiskunnan kuin taloudenkin osalta. On kuitenkin huomattava, että Tiedebarometri liikkuu abstraktilla tasolla: Vuoden 2019 raportin johdannossa todetaan, että "tekstissä ei määritellä mitä tiede on tai mikä on tai ei ole tiedettä". Näin ollen vastauksissa on tiettyä tulkinnallisuutta siitä, millainen mielikuva vastaajalla on "tieteestä". Tiedebarometrissa todettiin myös, että tiedepolitiikka kiinnosti vähiten, mikä saattaa vaikuttaa siihen, että tiedettä arvostavat tuntevat kuitenkin kovin vähän tieteen sisäisiä mekanismeja (Tiedebarometri 2019, 13).
Samaan aikaan avoimen tieteen julkaisukäytänteet tuovat tutkimustietoa entistä helpommin saataville. Avoimen tieteen (open access) laajempaa merkitystä suomenkielistä tutkimusta julkaisevien tieteellisten yhdistysten ja seurojen taloudelliselle kestävyydelle ei kuitenkaan ole ehditty tarkasti kartoittaa. Avoin julkaiseminen on ehdottomasti kannatettavaa, mutta sitä voidaan kehittää vain julkaisijoiden resurssien ja tieteellisten yhdistysten toimintalogiikan puitteissa. Kolmantena teemana pääkirjoituksessa käsitellään lyhyesti myös tiedolla johtamisen problematiikkaa.